Näytetään tekstit, joissa on tunniste nukkekoti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nukkekoti. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Ritarilinna Playmobileille

Kukkapoika on ollut sairaana. Hän ei ole ollenkaan sellainen potilas, joka pötköttelisi sohvalla elokuvia katselemassa tai sängyssä kirjoja kuuntelemassa. Kukkapojalla on aina joku pieni projekti takataskussaan niihin hetkiin, kun olemme Ihan Kahdestaan. Olen jo ryhtynyt epäilemään, että lapset ovat sopineet sairastusvuorot, jotta saavat kaikki viettää aikaa kanssani kahden.

Kukkapojan elämään ovat päiväkodin myötä ilmestyneet ritarit, seriffit ja muut hurjat sankarit. Hän ei enää halua laittaa kukkia tykkien suihin vaan hän haluaa ampua. Hän haluaa linnoituksia, vankityrmiä, kuolleina maahan kopsahtelevia Pahuksia ja kuolemattomia supersankareita.

Pasifistiäiti on tässä kohtaa hiukan ihmeissään. Pyssyleikkejä en edelleenkään hyväksy, mutta ritarilinnan tarpeen pystyin ymmärtämään.

Olin jokin aika sitten ostanut vaneripaloista koottavan nukkekodin itselleni ja Peikkotytölle projektiksi, mutta hän ei innostunut asiasta ollenkaan.

Joten nukkekoti rakennettiin pienin muutoksin ritarilinnaksi.



Kuumaliimaa kuului useampi paketillinen ja muutaman kirosanan päästin kiinnittäessäni yksitellen kattotiiliä, mutta projekti oli kaiken kaikkiaan oikein hauska ja onnistunut. Kukkapoika valitsi värit, maalasi ja ideoi. Peikkotyttö rappasi ulkoseinät maalin ja riisin sekoituksella.

Muutamia ongelmia kohdattiin, koska olin jälleen kerran sitä mieltä, että "Ei tähän mitään ohjeita tarvita." Mm. ulkoseinät kiinnitin väärin päin, joten nyt kauniin erkkerin edessä on portaat. Kukkapojan mielestä tämä ei ollut mikään ongelma. Hän totesi heti, että maalataan portaat kultaisiksi, niin ei haittaa, että ne näkyvät ikkunasta.

Vankityrmään poika halusi kalterit, etteivät rosvot pääse karkuun rikkomalla ikkunaa, mutta vankityrmän toinen ikkuna piti jättää kokonaan auki, koska muuten rosvot eivät pääse karkuun ja leikistä katoaa mielekkyys. Huomaa ylemmässä kuvassa pakoon pötkivä rosvo!

Lippuina torneissa liehuvat muffinssit!



Vasemmalla ylhäällä on vankityrmä, oikealla lasten ja prinsessojen makuukamari/aarresali, alhaalla vasemmalla on Ronja Ryövärintyttären Matiaksenlinnan innoittama kivisali pönttöuuneineen ja makuulavereineen, alhaalla oikealla muonavarasto/talli. Kivisaliin on vielä tarkoitus tuottaa pitkä pöytää penkkeineen ja muonavarastoon on tilattu perunoita sekä jauhoja.

Tässä vielä lähtötilanne:




keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Alkuviikon Barbie-leikit

Barbien keittiöromppeisiin löytyi ohje YouTubesta FroggyMumilta. Toki jouduin niitä hiukan soveltamaan, että sain kaikki sointumaan vaaleanpunaiseen maailmaan:



Voi Prinsessa-parkaa! Hän joutuu kamppailemaan tiskien kanssa ihan samalla tavoin kuin me ihan tavallisetkin ihmiset! Astiat on äitini ostanut Peikkotytölle vuosia sitten,



Uunissa taitaa olla jotain herkullista paistumassa. Tai sitten Prinsessa on unohtanut sinne tarjottimensa:



Jääkaappia Prinsessa-parka ei ole vielä oppinut täyttämään ihan oikein. Ja missä ovat vihannekset?!


tiistai 25. syyskuuta 2012

Paloautojen koti sekä prinsessalinnan kuulumisia

Kukkapojalla on yksi mieltymys yli muiden: paloautot. Välillä käy niin, että joku toinen koskee hänen paloautoihinsa. Sellainen ei sovi meidän perheessämme. Ryhdyin kesällä työstämään hyllyä paloautoille ja nyt se on vihdoinkin valmis ja niin korkealla, ettei Keijukaiskorva pääse paloautoja hypistelemään.



Hylly löytyi valmiina isäni autotallista. Ainoastaan takalevy piti lisätä, että paloautojen värit korostuisivat kauniisti keltaista taustaa vasten. Ei ollut helppoa ei. Kukkapojan viaton kysymys "Pitäihiköhän hinun hahata tuota viivaa pitkin?" meinasi jo vähän hermostuttaa ja kun takalevy oli valmis totesin sen olevan sekä täysin vino jokaiseen mahdolliseen suuntaan sekä liian iso. Näppäränä tyttönä naulasin levyn paikoilleen ja hioin ylimääräiset sentit pois. Päälle kuusi kerrosta maalia ja johan tuli hieno! Pyöreäpäinen Poika ei ollenkaan ymmärtänyt riemukasta hihkumistani siitä miten hienosti hylly sopii verhoon sekä Leijona-soittorasiaan. :D

Kukkapoika pyysi kertomaan, että kuvasta puuttuvat kokonaan hänen Lego-paloautonsa, ja pelastaakseni Isäni maineen joudun kertomaan, että otin itse tämän postauksen kuvat.


Prinsessalinnaa varten löytyi kaappi Matinkylän loistavasta Kierrätyskeskuksesta kahdella kympillä. Juuri sellainen mitä olin ajatellut!



Muutama hetki Kaikkein Taitavimman Isäni käsissä ja kaappi oli muuttunut tällaiseksi:


Enää maalit pintaan ja huonekalut sisään, niin Joulu saa tulla!

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Barbie-maailmassa

Tämä viikonloppu on kulunut iloisesti sormet kuumaliimassa käryten.

Keijukaiskorva näki netissä Barbie-linnan ja tahtoi sellaisen itselleen. Minun lapsiparkani eivät nähtävästi koskaan saa ihan sitä mitä itse haluavat vaan sen verran mitä äiti osaa tehdä. Ja tässä kohtaa myös Isoisä. Päätimme (tai voi olla, että minä päätin) Isäni kanssa rakentaa Keijukaiskorvalle Barbie-linnan itse vanhasta kaapista.

Ennen kuin seiniä voi laittaa paikoilleen, pitää olla huonekalut, että tietää kuinka paljon tilaa ne vievät.

Kylppäristä aloitetaan. Näihin sovelsin You.Tubesta kaivamiani FroggyMumin ohjeita:






Takka on verhoiltu samalla ylellisellä marmorilla. Sisällä led-tuikku:



Pikkutyttöjen kerrossänkyyn löytyi kaava Kaunis pieni elämä-blogista. Toteutin sängyn ohjeesta poiketen pahvin, mattoveitsen sekä kuumaliiman yhteistyönä. Tikkaat tein jäätelötikuista ja vuodevaatteet jämäpaloista.




Sohvan tein superlonista (lasten patjojen jatkopaloista, mietin myöhemmin mitä sitten tehdään, kun lapset kasvavat), mutta siitä tuli niin jykevä, että joudun miettimään jotain hiukan hentoisempaa versiota, jotta muillekin huonekaluille jäisi tilaa. Tämän voi laittaa vaikka prinsessalinnan pihalle kosijoita houkuttelemaan:



Kuvissa poseeraavan MonsterHigh-neidon Keijukaiskorva valitsi laivalta pienten tyttöjensä äidiksi, koska sillä on niin kaunis tukka. Yhtään "oikeaa Barbieta" lapsella ei ole.

Sain Mun Tekemä-blogista tunnustuksen:



Kiitokset!



Lähetän tunnustuksen eteenpäin seuraaviin blogeihin:


Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tämän sinulle myönsi.
2. Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi post it -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Tunnustus on kiertänyt jo aika monessa blogissa.
Laitanpa tämän tunnustuksen eteenpäin toivottavasti blogeihin joissa tämä ei ole vielä ehtinyt käydä :)


lauantai 25. elokuuta 2012

Nukkekotien lumoissa

Meillä oli viime viikkoon asti ainoastaan kaksi nukkekotia. Toinen oli serkkuni vanha, yhdessä lasten kanssa tänä kesänä remontoitu, se jolla pienetkin lapset saavat leikkiä.



Toinen taas Peikkotytön ja minun yhteinen ikuisuusprojekti, pienen pienistä osasista pikkuhiljaa valmistuva vaneri-ihmetys, josta ei ole vielä kuvia.

Mutta voi sitä onnenriemua, kun itsepalvelukirpputorilla tuli vastaan juuri sellainen nukkekoti, joka sopisi Playmobil-palomiehille paloasemaksi! Kukkapoika on pitkään toivonut synttäri- tai joululahjaksi Palymobil-paloasemaa, mutta tämän nukkekodin nähtyään hän totesi, että tuon parempaa paloasemaa ei ole olemassakaan!


Ja taas rakastan ja ihailen pientä ennakkoluulotonta poikaani vielä hiukan enemmän...:) Nyt vaan poraamaan reikää palomiesten liukutankoa varten ja muuttamaan huonekaluja sisään!

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Sekalaista settiä

Tikkaraisten (joissakin perheissä kaiketi puhutaan Pikkaraisista) taloremontti edistyy pikkuhiljaa. Sauna on tehty jälleen yhteistyössä isäni sekä Kukkapojan kanssa. Isäni teki saunaan lauteet, jakkaran sekä kiukaan, ja Kukkapoika auttoi maalamaan sekä paneloimaan seinät jäätelötikuilla. Suihkukoppi on ostettu valmiina BR-lelusta.


Kuvasta ei näy kiuasseinällä oleva ikkuna, josta voi saunoessaan katsella maisemia. Lauteiden tekeminen oli kuulemma työläämpää kuin oikeiden lauteiden, joten voipi olla, että yhteisprojekteja ei enempää synny... :D


Kierrätysmateriaaleista syntyi pitkästä aikaa mekko:




Sydänpipoja sain myös ahkeroitua:



Peikkotyttö ilahdutti. Hän oli nikkaroinut pienemmille sisaruksilleen koiran:



sekä murtovarkaita pelottamaan monsterin:

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Nukekotinäperryksiä

Kerrossänky toteutettiin yhteistyössä isäni kanssa (toisin sanoen hän teki työt). Isäni teki sängyn muokaten vanhan Suuren Käsityölehden sänkyohjeen 1:12-kokoiseksi. Minä maalasin sängyn ja tein petivaatteet.




Sohvan olin tehnyt jo aiemmin, mutta se pääsi vasta nyt kuvattavaksi:




Peikkotyttö oli napannut ihanan kuvan Peppi-koirasta ystävineen! Rakkautta on....Rakkaistaan huolehtiminen biologiasta välittämättä.

lauantai 11. helmikuuta 2012

Lisää siirtokuvakokeiluja sekä näpertelyä

Vihdoinkin löytyi siirtokuvapaperia, jolla on toivoa. Katsotaan vielä kuinka käy pesussa. Edellinen muovinen kuva pysyi hyvin pesussa, mutta en silti tykännyt. Näiden paitojen kuvat ja oikeudet on jälleen ostetty Etsystä. Lentäjäpoika-kuvasta tykkään erityisesti, koska keittiömme seinälle on samanhenkinen kuva Vaaristani, joka työskenteli Ilmavoimien Esikunnassa toimistopäällikkönä.



Yleensä suurempi on parempi, mutta tämä paita olisi ehkä ollut kivempi pienemmällä kuvalla.



En ole koskaan oikein ymmärtänyt aikuisia ihmisiä, jotka sisustelevat nukkekoteja, mutta kun innostuin kokeilemaan hommaa saatoin erehtyä uuteen aikaa vievää harrastukseen... Tässä Tikkaraisten (Olen huomannut, että muut ihmiset kutsuvat heitä Pikkaraisiksi)  uusi sohva lastenhuoneeseen: