Loma!

Peikkolasten loma on virallisesti alkanut! 

Tein Keijukaiskorvalle Juhannukseksi mekon kahdesta ihanasta Sarah Kay-pyyheliinasta, mutta koska vietimme Juhannuksen iloisesti sairaina sisätiloissa, pääsi mekko vasta tänään ensimmäistä kertaa päälle.

Iloista kesää kaikille! 

Ponieja ja muita ystäviä

Ponimekkoja olen suunnitellut tekeväni jo vaikka kuinka pitkään ponihattujen (Tätä kirjoittaessani huomaan kauhukseni, että poinihatuista ei ole yhtään kuvaa!) kaveriksi. Mekon materiaali on kierrätettyä joustofroteeta ja poniapplikaatio on rakkaan Mummini mekkotakkikangasta.

Tänään valmistui myös ensimmäinen Ystävyyspaita:

Tämäkin on ollut työn alla jo viime keväästä lähtien... :D

Kierrätysmateriaaleista

Liiketoimintasuunnitelma Luovien Alojen Yrittäjän Ammattitutkintoa on nyt valmiina ja palautettu. Laskelmat osoittivat selvästi, että kierrätysmateriaaleista ei ole MITÄÄN JÄRKEÄ tehdä lastenvaatteita myyntiin. Uudet kankaat tulevat usein halvemmaksi, niiden etsimiseen ei mene juurikaan aikaa ja valikoima on valtava. Aikaa kuluu myöskin vähemmän, kun kangas on pesun jälkeen valmiiksi leikattavassa muodossa, en joudu ratkomaan saumoja enkä kiertämään reikiä tai ohenneita kohtia. Arvatkaas mitä olen tehnyt saatuani laskelmat vihdoin valmiiksi? Juuri niin, pelkkiä kierrätysmekkoja. :D

 Viimeinen kuva on otettu iPadillä eikä sen minkään sääntöjen mukaisesesti pitäisi päätyä julkaistavaksi netissä kuvan erittäin kehnon laadun takia. Mutta hei, se on hirmu söpö!

Yrittäjän päivä

Tänään vietetään Yrittäjien päivää. Olen lukenut pari hienoa blogikirjoitusta, joissa käsityöläiset ovat kuvanneet tavanomaisen päivänsä kulun. Itse esittelen vain lopputuloksen. Kaksi applikoitua pipoa tilauksesta sekä yksi leppäkerttumekko.  

Mekon kaavoitus vei eniten aikaa, mutta lopputulos oli juuri sellainen kuin pitikin. Olin tehnyt edellisen leppäkerttumekon reilu vuosi sitten, joten jouduin hiukan muistelemaan millaisia ratkaisuja olin kaavaa piirrellessäni tehnyt, Seuraavaksi eniten aikaa veivät sähköpostit, töihin liittyvät Facebook-viestit, huomiota kaipaava koira sekä typerät laskut. Koitan kuitenkin ajatella työtäni iloisena ja värikkäänä ja unohtaa pakolliset tylsät hommat. :)

Ilmassa on suuren juhlan tuntua

Keijukaiskorvan elämä on ollut yhtä juhlaa:

Nimipäiviänsä hän halusi juhlia kävelemällä Alepa-kauppaan ostamaan kukkakimpun.

 Mekkoja tarvitaan aina. Keijumekko valmistui nimipäiväksi.

Tarkkasilmäinen saattaa huomata, että koira on koputtanut ovenpieleen... :D

Synttärilahjaksi saatu mekko oli melkein yhtä ihana kuin Prinsessa Tiana:

Ensimmäinen synttärikakku (Se jonka kipenäiset söivät keskenään) oli Plinsenssalinna:

Toinen kakku, juhliin valmistunut, oli Keijukaiskorvan toiveista mansikkaraakakakku, mutta sitä hän ei kuitenkaan uskaltanut maistaa. Spelttimuffinssit koristeltiin kukkasiksi, joten ne upposivat paremmin:

Äidin lempivaate ja tyttären synttärisalaisuus

Ihastuin Selian upeaan Aurinkoinen-joustofroteeseen niin, tilasin sitä heti 10 metriä. Kankaan on suunnitellut Leena Renko. Tässä tunikassa kuljen seuraavan vuoden! :)

Ruskean kankaan on alunperin ajatellut olevan joustofroteeta, mutta helteet iskivät sen verran sopivasti, että päätin vaihtaa kankaan vilpoisempaan trikooseen.

Keijukaiskorvan Aurinko-mekko on valmiina, mutta sovituskuvia odotellaan, kunhan Keijukaiskorva on avannut ensimmäisen synttäripakettinsa huomenna.

Kuvat on tällä kertaa otettu iPadillä.

Aurinkoisia hetkiä itse kullekin! :)

Ystävyysmekko ja ystävyyspipo

Tykkään tästä ystävävyyskankaasta aivan valtavasti! Tänään Keijukaiskorva sai Ystävyysmekon prototyypin. Hihat ja taskut ovat siis ystävyystrikoota ja miehusta kierrätettyä joustofroteeta:

Ystävyyspipoja olen ommellut vinot pinot verkkokauppaan. Vielä kun löytäisin jonkun, joka myisi tätä kangasta tukkuhintaan...

Aikuisten tunika samalla meinigillä on jo paininjalan alla ja pääsee toivottavasti huomenna kuvattavaksi ;)

Lapsuus

Lapsuuteni värit olivat ruskea ja oranssi. Materiaaleina olivat joustofrotee sekä vakosametti. Veljeni opetti, ettei kukillekaan saa tehdä pahaa, koska niilläkin on sielu. Oma värini on kirkkaana loistava ilonkeltainen. Vanhemmiltani opin kierrätyksen tärkeyden.

Näistä aineksista syntyi Lapsuus-mekko. Kangas on ison ompelimon ylijäämäpakasta, ihanan paksua kotimaista joustofroteeta.

Kukkasen piirsin, kun Peikkotyttö oli pikkuinen, 12 vuotta sitten.

Halusin ehdottomasti oman mekon samalla tyylillä. Olen rakastunut.

Tajunnan räjäyttävä mekko

Sinisen sävyt ovat minulla helposti boikotissa, mutta Anu-tädin vanhasta päällisestä innostuin heti. Arkailin kuitenkin aikani enkä keksinyt mitä kankaasta tekisin, kunnes törmäsin täydelliseen kaavaan! Tämä on niitä kaavoja, joita voi ostaa Etsystä valmiina. Osaan pitää ostaa erikseen lisenssi, jos aikoo myydä kaavalla tehtyjä vaatteita, osassa tämä optio sisältyy hintaan. Ja tietysti on myös niitä, joita ei saa käyttää ollenkaan kaupallisiin tarkoituksiin. Tätä onneksi saa!

Keijukaiskorva on tässä kuvattuna 110cm mekossa, pituutta hänellä on 92cm....

Tällaisen haluan itsellenikin!

Uuttaa mekkokaavaa ja vanha tuttu tunika

Uutta mekkokaavaa innostuin kokeilemaan. Tästä tulikin oikein vanhan ajan tyttömekko. Kankaat ovat kierrätettyjä, mutta pitsi piti ostaa uutena, kun sitä tarvittiin niin paljon.

Kuvittelin, että pienet hihat suojaavat auringonpaisteelta, mutta näistä tuli niin röyhelöiset, että hihat nousevat liian korkealle ja aurinko pääsee iholle.

Sain vihdoinkin yhden tilaustunikan valmiiksi.

Tasosaumurikone ei toimi ollenkaan ja ompelukone tekee hyppytikkiä, joten tunikan helma on tehty muutaman sentin pätkissä....Korjaushommiin siis!

Ponien ja pallojen lumoissa

Tämä ponikankaan näin jo ajat sitten ja ihastuin, mutta päätin olla tilaamatta, koska halusin noudattaa unisex-linjaa myyntiin tekemissäni trikoovaatteissa. Kunnes Kukkapoika näki kankaan. Kankaasta tuli unisex siltä istumalta, kun poikani tilasi siitä itselleen paidan!

Aloitetaan kuitenkin ensin Keijukaiskorvan toiveista:

Ponimekko ja keltainen pallopaita:

Keltainen pallopaita kotimaista trikoota:

Seuraavaksi kankaasta on tulossa pipoja, mutta en osaa päättää minkä mallisia. Tavallisia peruspipoja vai hassumpia hattuja? Laitoin kyselyn Peikkolasten Facebook-sivulle, mutta kovin on äänestys tasaväkistä... Käykäähän kertomassa mielipiteenne mikäli, ette ole vielä käyneet! ;)

Prinsessa Keijuikaiskorva sekä Minsenssa Luusunen

Eikö riitä, että pukee itsensä samanlaisiin vaatteisiin kuin lapsensa? Ei, lasten nuket täytyy myös vaatettaa perheeseen kuuluviksi... Keijukaiskorva valitsi omaan ja Minsenssa Luususensa mekkoon vanhan pussilakanan sekä kierrätetyt brodyyrit:

Huomaa myös yhteensopivat pinnit! :)

Keijumekko

Kävimme Joulupäivänä katsomassa elokuvan Helinä-keiju ja siipien salaisuus, ja silloin viimeistään Keijukaiskorva ymmärsi tarvitsevansa siivet, joita voi käyttää myös päiväkodissa, pihaleikeissä ynnä muissa askareissa. Isot siivet ovat näyttävät, mutta arkielämässä mahdottomat. Syntyi Keijumekko:

Nyt on keijukaismekko, jota voi huoleta käyttää ja pestä sekä siivet, jotka menevät kivutta haalarin alle eivätkä tartu ovenkahvoihin.

Mekko on kokoa 100cm ja tytär 92cm. Tarkkasilmäinen saattaa huomata, että näitäkään kuvia en ottanut itse.